Kevyen kaluston testausradat

Testausrata yhdistää alustantestauksen keskeisimmät laitteet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

JULKAISTU SUOMEN AUTOLEHDEN NUMEROSSA 9/2021:

Jarru- ja iskunvaimennintesterit voidaan hankkia omina yksiköinään tai ne voidaan koota yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin voidaan puhua testausradasta. Testausrata toimii oivallisena apuvälineenä esimerkiksi määräaikaishuollon yhteydessä. Kun huollon yhteydessä voidaan pikaisesti tarkistaa auton alustarakenteiden kunto, asiakkaalle saadaan myytyä huollon yhteydessä myös tarvittavat lisätyöt. Tarkempaa alustan kuntotarkastusta varten täytyy luonnollisesti käyttää joko monipuolisempaa testauslaitteistoa tai mekaanikon visuaalisesti tai muuten suorittamaa tarkistusta.

Usein testausrataan saadaan sisällytettyä myös aurauksen pikatarkastusyksikkö. Aurauksen pikatarkistus suoritetaan ajamalla auto hitaasti mittalevyn yli. Levyn sivuttaissiirtymästä lasketaan auton kulkupoikkeama. Jos poikkeama todetaan liian suureksi, ohjauskulmat on syytä tarkistaa kunnollisella nelipyöräsuuntauslaitteistolla. Tämänkertaiseen Laitekatsaukseen on koottu laitetiedot kevyen kaluston korjaamolle soveltuvista testausradoista, joista löytyvät kaikki kolme testiyksikköä.

Yhä useampi testausinstrumentti voidaan verkottaa saman tietokoneen ja ohjelmiston alle. Testausradoissakin tämä vaikuttaa olevan suuntaus. Usein testauslaitteen saa hinnat alkaen -versiona analogisilla mittareilla ja omalla sisäänrakennetulla ohjauslogiikallaan. Lisähintaan on valittavan pc-pohjainen ohjelmisto, jolloin kaikkien testien tulokset saadaan samalla ruudulle ja tulosteelle. Pc-pohjaisuus mahdollistaa näyttövarustuksen sovittamisen kulloiseenkin tarpeeseen.

Jarrutestauksessa kitkaongelmia

Kevyen kaluston jarrutehovaatimuksen nousu 50 prosentin jarrutussuhteesta 58 prosenttiin vaikuttaa jarrudynamometrin testauskapasiteettiin. Jarrusuhde kuvaa ajoneuvon jarrutehon suhdetta ajoneuvon massaan. Riittävän suuren jarrutehon mittaamiseen vaikuttavat useat dynamometrin ominaisuudet.

Jarrudynamometrien kapasiteettien ilmoittamisessa on yhä monenlaisia tapoja. Yksinkertaisimmillaan valmistaja ilmoittaa vain suurimman yläajomassan, jonka telasto kestää. Tämä ei luonnollisestikaan kerro mitään varsinaisesta testauskapasiteetista.

Testauskapasiteettiin vaikuttaa merkittävästi telan ja renkaan kitkakerroin. Vaikka dynamometrin ominaisuudet muuten riittäisivätkin korkeamman jarrutehon mittaamiseen, riittävän kitkavoiman saavuttaminen voi aiheuttaa ongelmia.

Kitkavoimaa ei saada kasvatettua muilla keinoin kuin telan pinnoituksen laadulla. Kun tela on kuiva, kitkakerroin on yleensä riittävän suuri. Ongelmia voi tulla, jos testaus suoritetaan märillä renkailla. Tämä on ongelma varsinkin talviaikaan. Lisäksi telojen kuluessa ongelma korostuu.

Vaimennintestauksessa kaksi päämenetelmää

Iskunvaimentimia tarkastettaessa käytössä on kaksi vallitsevaa menetelmää. Lisäksi joillakin valmistajilla on omia testausmenetelmiään, jotka ovat lähinnä johdannaisia tai yhdistelmiä kahdesta päämenetelmästä.

Amplitudi-menetelmässä pyörä ja sen tuenta saatetaan pystysuuntaiseen liikkeeseen 16 Hz:n taajuudella. Pystysuuntainen matka eli amplitudi on testin alussa 9 mm. Testin aikana suurin amplitudi saavutetaan pyörän ja sen tuennan resonanssitaajuudella. Mitä pienempi pystysuuntainen liike on, sitä parempi on iskunvaimentimien vaimennusteho. Testissä ilmoitettu prosentuaalinen arvo kuvaa vaimentimien tehoa verrattuna tilastojen perusteella laadittuun ihannearvoon.

EuSAMA-menetelmässä pyörä ja pyöräntuenta saatetaan värähtelyyn. Yhdistelmän mittalevyyn kohdistamaa pienintä massaa välillä 25-0 Hz verrataan staattisen tilanteen massaan. Levyyn kohdistuva pienin massa saavutetaan jousituksen ominaistaajuudella, joka on tyypillisesti välillä 12-15 Hz. Mittaustulos ilmoitetaan prosenttiarvona pienimmän kuormituksen ja staattisen tilanteen välillä.

Kummassakin menetelmässä akselin molemmat puolet mitataan erikseen. Huonon perustuloksen lisäksi liian suuri poikkeama puolten välillä antaa aiheen vaimennuksen tarkempaan tutkimiseen.

Teksti: Harri Miinin

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin